Teksti on lainattu ja lyhennetty Rovaniemen maalaiskunnan vuoden 1998 Yhdessä eteenpäin – Ylikylän kehittämissuunnitelma -julkaisusta. Julkaisussa tekstin lähteinä mainitaan Rovaniemen historia vuoteen 1721 (Enbuske, Saarnio, Kotivuori, Vahtola), Rovaniemen historia 1721–1990 (Enbuske, Runtti, Manninen), Rovaniemen historia II (Jorma Ahvenainen) ja Ylikylän koulu 75 v. (Tuomo Hyry).

"Ylikylän alueella on ollut maaperätutkimusten mukaan asutustoimintaa jo varhaisella metallikaudella vuosien 750–530 eaa. tienoilla. Nimistö- ja perimätietojen ja erilaisten löytöjen mukaan oletetaan ja esim. v. 1981 suoritetut kaivaukset Muuskonniemessä vahvistavat, että Rovaniemi oli 1000–1200-luvuilla karjalaisille tärkeä kauppa-asema. Alueen hallinnasta käytiin kovaa kamppailua, joka oli aina vahvemman sanelemaa kauppa- ja heimokuntien oikeutta. Esimerkiksi keskikesällä v. 1578 Rovaniemi ja Korkalo tuhottiin täysin sodassa Venäjän kanssa.  

Asutus Rovaniemellä oli 1550-luvulla pää-asiassa Ounasjoki-varressa ja vahvimmin Ylikylässä joen länsirannalla. Seudulla oli 14 taloa, kun Korkalon puolella oli vain kuusi taloa. Asiakirjoissa taloja on alettu kutsua nimillä vasta 1600-luvulla. Mm. Kerttula, Hanni, Kunnari, Poikela, Törmänen, Maunu ja Sipola mainitaan Ylikylässä. Näissä taloissa asuneita sukuja ei ole voitu seurata riittävän luotettavasti tälle ajalle, sillä talonpoikien vaihtuvuus oli vilkasta.

1795 Ylikylässä oli peltoa keskimäärin 4,6 ha taloa kohti (taloja oli 17). Suomessa voimaan pantu isojako valmistui Ylikylän osalta 1875. Tämä oli merkittävä alueen maataloudelle niittyjen yhdistyessä ja niiden sijainnin taloon nähden tultua tarkoituksenmukaisemmaksi. Talot alkoivat myös myydä puuta tukkiyhtiöille.

Suomen Talousseura alkoi 1700-luvun lopulla palkita uutteria ja esimerkillisellä tavalla tilaansa hoitaneita maanviljelijöitä. Ensimmäinen tällainen palkinto Rovaniemen seudulle tuli 1818 ylikyläläiselle Olli Törmäselle. Erikoisen ansiokkaana pidettiin perusteluissa sitä, että Törmänen oli suorittanut kaiken raivaus- ja uudistustyön käyttäen palkattua työvoimaa, koska hänellä ei, vasta naimisiin mennessä, ollut omaa perhettä auttamassa.

Kulkureittinä oli vuosisadat ollut luontevasti joki, mutta 1839 tien valmistuttua Kemistä Tervolan kautta Rovaniemelle Kemijoen länsipuolelle, liikenne vilkastui. Rovaniemeltä eteenpäin valmistuivat ensin tiet Kemijärvelle ja Sodankylään ja 1887 rakennettiin kulkuyhteys Ylikylän kautta Sinettään asti.

Presidentti Relanderin allekirjoittamalla päätöksellä perustettiin 1.1.1929 Rovaniemen kauppala, jolloin myös maalaiskunta erkaantui omaksi kunnakseen. Oma koulupiiri perustettiin Ylikylään jo 1903. Koulu aloitti toimintansa vasta 1909 Tuomas Ämmälältä vuokratussa talossa. Kun kylällä päästiin yksimielisyyteen koulun rakennuspaikasta, aloitettiin rakennestyöt ja puukoulu valmistui Martinkankaalle 1911. jo viisikymmentäluvulla alkoi muuttoliike Ylikylään, koulu kävi ahtaaksi ja 1957 valmistui edellinen päärakennus ns. kivikoulu. Seuraava muuttoaalto tapahtui 1960-luvun lopulla, kun kylään rakennettiin ensimmäiset kerrostalot. Oppilasmäärä kasvoi huimaa vauhtia ja tarvittiin uutta tilaa. 1975 otettiin käyttöön viipalekoulu eli ns. "lättäkoulu".

Omakotitalotonttien kaavoitus 1980-luvulla toi kylälle taas uusia asukkaita ja yhteistyö kaupungin kanssa Vennivaaran kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä edellytti koulurakennuksen laajennusta. Se valmistui 1996. Puukoulu paloi 1981 ja Lättäkoulu purettiin 1997.

Ylikylä muuttui 1960- ja 1970-luvuilla Rovaniemellä työssä käyvien asumalähiöksi ja sai kerros- ja rivitaloja. Myös jälleenrakennuskaudella pystytetyt puolitoistakerroksiset omakotitalot saivat viereensä matalia tasakattoisia tiilitaloja. Rakentamista ohjattiin kaavoituksella ja 1956 valmistui Ylikylään ensimmäinen rakennuskaava. Pienempiä, kaupungin asuntotuotantoa tukevian kaavan laajennuksia on laadittu vuosien varrella useampikin."